Taustalla Grand Teton

Colter Bay, Teton Village

Sunnuntaina 11.8. lähdettiin  West Yellowstonesta ajamaan kohti Jackson lakea. Matkalla kohti Jackson lakea kaverini näki harmaa karhun, joka ylitti tien auton edestä, minulta tämä jäi valitettavasti näkemättä, olikin ainoa karhu, joka nähtiin matkan aikana, vaikka joka puolella puistoa oli karhuvaroituksia.

Jackson lakelle päästiin, ensin käytiin hakemassa majapaikka yöksi. Porukkaa oli sielläkin paljon, turistikausi meneillään. Onneksi saatiin mökki vuokrattua Colter Bay Villagesta. Mökkiin laukut ja seuraavaksi ajateltiin käydä veneristeilyllä, mutta järven veden pinta oli tosi alhaalla, ettei niitä järjestetty. Tänäänkin päivä on ollut aurinkoinen ja lämmin ja siksi kai Jackson lake vesi oli niin matalalla. Eipä sitten muuta kuin syömään jotain ennen nukkumaan menoa. Yö meni mukavasti, mökki oli hyvä ja hinta-laatu kohdallaan.

Koska aamiainen ei kuulunut hintaan, ostettiin aamiaistarvikkeet ja piknikaamiaiselle Jackson lakelle, mikäs sen mukavampaa, järven rannalla upeissa maisemissa aamiainen, Kalliovuoret taustalla.

Maanantaina 12.8.Aamiaisen jälkeen matka jatkui kohti Teton Villagea. Aurinkoinen aamu vaihtui puolipilviseen. Matkalla käytiin katsomassa Jackson laken voimalaa. Kun huomattiin tien viitta jonnekin Summittiin eli huipulle käytiin ajamassa siellä mutka,pyöräilijöitä näkyi olevan kovasti siellä, tie oli mutkainen ja jyrkkä, joten haastetta heille kyllä sieltä löytyi. Huipulla maisemat olivat jälleen katsomisen arvoiset.

Teton Villageen tullessa meidät yllätti ukkosmyrsy, satoi isoa rakeita ("jenkeissä kaikki on isoa"). Hyvä sää kaupoissa käyntiin oli. Varattiin huone pariksi yöksi The Hostelista. Rento hostellintyyppinen paikka, hinta-laatu kohdillaan. Seinillä näkyi pohjoimaiden,Suomenkin lippu olevan. Teton Village on suosittu laskettelupaikka, eikä ihme kesälläkin voi kuulema jossain päin lasketella, joskin helikopterilla mentävä. Tänne voisi kyllä talvilomalla hyvinkin tulla, jos vaan saisi rahat kasaan tai hyvän sposorin .

Ennen nukkumaan menoa käytiin syömässä todella hyvä amerikkalaiset hampurilaiset Moose ravintolassa ja olihan se otettava pari Budia juomaksi. 

Tiistaina 13.8. päätettiin heti aamusta mennä vuoren huipulle Cabin hissillä ennen ruuhkaa. Aamiaiseksi siellä ylhäällä (10.400 feet) syötiin itse tehdyt vohvelit hillolla kahvin kera, olipa todella hyvää.  Upeat maisemat huipulla oli,korkean paikan kammoiselle jotkut paikat liiankin hurjat. Sinne tuli liitovarjoilijoita sieltä ylhäältä lensivät alas kylään. Jos olisi halunnut,olisi voinut ostaa alasmenon eli oppaan kanssa liidellä sieltä alas. Minulla ei kyllä rohkeutta sellaiseen, varsinkin kun näki kuinka eräs nainen kompastui lähtövaiheessa ja vaivoin pääsi siihen mukaan, hurjan näköinen tilanne oli.

Oli hyvä,, että heti aamusta lähdimme sinne, koska kun tultiin alas näkyi olevan pitkät jonot ylösmenevään Cabinhissiin. Huipulla käynnin jälkeen päätettiin tutustua myös lähiseutuun. Päivä oli aurinkoinen, eilisen ukkosmyrskyn jälkeen. Ajettiin Wilsonin kyläään ja Aspenin kylään, jossa kierreltiin kaupoissa. Kun päästiin takaisin Teton Villageen olikin jo nälkä ja syömään samaan paikkaan eli Mooseen. Siellä oli tosi hyvät ruuat. Syötiin hyvin ja muutama drinkki, jonka jälkeen olikin valmis nukkumaan. Teton Village on pieni paikka, mutta kaikki tarvittava löytyy kyllä ja erilaisia aktiviteetteja kesä-ja talvi urheiluun. 

Keskiviikkona 14.8. Teton Villagesta suunnistettiin jälleen kohti Jackson Holea. Netin kautta oltiin etukäteen varattu huone Super 8 Jackson motellista pariksi yöksi, motelliketjusta, joita näkee amerikkalaisissa elokuvissa.Vastaanotossa oli tuttu ystävällinen poika Ranch Inn hotellista, kertoi, että tekee useampaa työtä kesällä ja opiskelee talvella. 

Päivä oli jälleen tosi aurinkoinen, helteinen. Sää on ollut tosi hyvä, aurinkoisia päiviä enimmäkseen koko matkan aikana, ihan ylättynyt olen, että elokuussa näin lämmintä täällä.

Jacksonin kaupungin keskustaan motelista 13 km, Yellowstonen kansallispuistoon noin 100 km, joten aika lähellä tässä kaikki on.Tietysti hyvä, että auto on, jolla pääsee käymään jokapuolella. 

Torstaina 15.8. aamiaisen jälkeen suunnattiin kohti Jenny lakea, joka Grand Teton kansallispuiston alueella. Lippu Grand Teton kansallispuistoon oikeutti vielä 7 päivän oleskeluun myös Yellowstonen puiston alueella. Maksu molemmista oli ainoastaan  25 dollaria, joten edullinen ja meillä oli tarkoitus  vielä käydä Yellowstone puistossa ennen kotimatkaa.

Jenny lakella päästiin sitten veneilemään. Veneellä toisella puolelle järveä mentiin, josta lähti patikkareittejä. Reitti nousi tosi korkealla, minä jäin vähän alemmas, koska polku näytti aika hankalalta ja olin opppinut aikaisemmasta (Toms Trail). Pääsisin varmaankin ylös, mutta kuka alas minut toisi? Onneksi kaverilla ei korkeat paikat kammota ja upeita kuvia sai sieltä. Siellä sellainen Insipiration Point. Siinä samassa paikassa odotteli pari muutakin naista kavereitaan ja totesivat,että heille riittää tämä paikka Insipiration Pointisksi, niin riitti minullekin. Siinä oli hyvä varjossa istuskella, oli jälleen aurinkoinen, helteinen sää. Olikin kuulema ollut jyrkkä, kapea polku sinne ylös Inspiration Pointiin, hankala kuulema kävellä, joten oli hyvä, etten mennyt, kukahan minut sieltä alas olisi tuonut?

Perjantaina 16.8. Toinen yö motellissa takana, hyvä motelli, hinta-laatu kohdillaan kyllä. Päiväohjelmssa oli käynti katsomassa putouksia, jotka ovat Idahon puolella  sinne noin 200 km matka. Tarkoitus oli mennä katsomaan kuuluisat Shoshone Falls, mutta huomattiin, että sinne tuisi liian pitkä päivämatka. Onneksi matkalla kohti West Yellowstonea oli toiset putoukset, Mesa Falls, jotka voitaisiin katsastaa. Idahon puolella oli isoja peltoja, joita kasteltiin todella isoilla kastelulaitteilla. Perunapeltoja olivat,  Idaho on perunavaltio. Tiellä oli myös paljon isoja rekkoja, jotka ajoivat kyllä kovaa. Yksi iso rekka ajoi perässä pitkään ja tuli tunne kuin yhdessä elokuvassa, jossa rekka jahtaa autoa. Onneksi se sitten kääntyi toiseen suuntaan.

Mesa Falls olivat komeat putoukset ja riittävän komeat putoukset minulle ainakin, sinne oli myös hyvä katettu polku, joten tälläinen korkean paikan kammoinen uskalsi myös mennä. Päivä oli  tosi kuuma, aurinkoinen, varmaankin yli +30 astetta. Hiki virtasi  ja vesi maistui,Siellä oli jokin juoksukilpailu menossa, raskasta varmaan oli juosta, kun oli niin kuumaa ja tie oli jyrkkä, paljon korkeita mäkiä. Putouksilta ajettiin West Yellowstoneen, jossa oltiin noin 17 aikoihin. Yöpaikka saatiin Pine Shadows motellista, iso huone, jossa kaikki tarpeellinen mikroa myöten.  

.